Saaristomeri

Yli 50.000 saarta, luotoa ja karia

Saaristomeri on tärkein toiminta-alueemme. Yli 50.000 saarta tekevät siitä maailman laajimman saariston. lemme vuodesta 1995 järjestäneet retkiä upeimmissa merimelontakohteissa ympäri maailmaa, mutta edelleen Saaristomeri on mielestämme kaikista paikoista ylivertaisin - sinne haluamme viedä asiakkaamme yhä uudelleen.

Pohjanlahden, Suomenlahden ja Ahvenanmeren väliin jäävä Saaristomeri on osa Itämerta. Saaristomeren alue käsittää yli 8000 neliökilometriä, josta 2000 neliökilometriä on maata. Valtaosa saarista on asumattomia, ja se yhdessä jokamiehenoikeuksien kanssa antaa kävijöille mahdollisuuden liikkua ja leiriytyä lähes jokaisessa saaressa. Siksi saaristomeri onkin ainutlaatuisen upea paikka kaikille innokkaille luonnossaliikkujille.

Saariston rikkonaisuus on seurausta viimeisestä jääkaudesta, joka alkoi noin 110,000 ja päättyi 10,000 vuotta sitten. Saaria alkoi nousta maankohoamisen myötä merestä heti jäätikön vetäytymisen jälkeen. Maa kohoaa alueella edelleen noin 4-10 millimetriä vuodessa. Uusia luotoja ja saaria siis syntyy hitaasti edelleen ja toisaalta vanhat laajentuvat ja yhdistyvät toisiinsa. Saarten kallioperä koostuu pääosin graniitista ja gneissistä.

Saaristomeri on mereksi hyvin matala, mikä tekee siitä erityisen herkän. Keskisyvyys on vain hieman yli 20 metriä.

Kulttuuri

Saaristomeri on upea kohde vierailijoille, jotka haluavat kokea luonnon erämaisuutta ja mielenkiintoista saaristolaiskulttuuria. Työskentelemme läheisessä yhteistyössä saariston asukkaiden kanssa ja retkillämme pääset näkemään ja kokemaan myös saaristolaiskulttuuria ja elämäntapaa. Jotkin suurimmista saarista ovat asuttuja, ja niihin on silta- tai lauttayhteys tai niihin kulkee yhteysalusliikennettä.

Luonto

Saaristomeren luonto on rikasta ja hyvin vaihtelevaa. Mannerta lähinnä olevat saaret ovat metsän peitossa, mutta ulkosaariston aaltojen huuhtelemat luodot ovat paljaita kasvillisuudesta.

Merikotka on tavallinen näky Saaristomerellä ja toisinaan sen pääsee näkemään hyvinkin läheltä.

Alueella on tavattu kolme eri hyljelajia. Harmaahylje eli halli on näistä suurin ja yleisin. Koiraat voivat kasvaa jopa kolmimetrisiksi ja painaa yli 300 kiloa. Itämerennorppa on hallia pienempi ja kasvaa harvoin yli puolitoistametriseksi tai 110 kilon painoiseksi. Kolmas hyljelaji, kirjohylje, on erittäin harvinainen vieras.

Koska Itämeressä on vähäsuolaista murtovettä, viihtyy siinä myös monet makeanveden kalalajit. Lohi ja hauki ovat suurimmat kalat, joita voit saada saaliiksesi.

Turvallisuus

Vaikka saaristo on enimmäkseen hyvin suojassa kovimmilta tuulilta ja suurlta aallonkorkeuksilta, on niihin kuitenkin varauduttava. Tämän vuoksi emme vuokraa kajakkeja omatoimiretkille henkilöille, joille kajakin hallintaan vaadittavat ohjaustekniikat sekä pelastautumistekniikat eivät ole hallussa.

Meriveden lämpötila vaihtelee rajusti; keskikesällä veden lämptila on yleensä yli 22 astetta, mutta joinain kesinä lämpötila jää useana päivänä vain 15 asteen tietämille.

Alueella ei ole myrkyllisiä tai muuten vaarallisia vesieläimiä. Saarissa voi kuitenkin törmätä myrkyllisiin kyykäärmeisiin, mutta niiden puremat ovat harvinaisia. Mikäli kyy puree, kannattaa aina olla yhteydessä lääkäriin, vaikka puremasta ei tulisi oireita. Punkit ovat yleisiä saaristossa ja jotkin niistä kantavat borreliabakteeria tai TBE-virusta. Tämän vuoksi kannattaa tehdä punkkitarkastus joka ilta ja erityisesti heinikossa kävelemisen jälkeen. Mikäli kiinnittyneen punkin poistaa iholta mahdollisimman pian, riski tautien saamiseen on hyvin pieni.